Inkoon kunnan veronkehitys noudattaa  Suomen kuntien yleistä linjaa:  tuloverojen kasvu jatkuu, samoin kiinteistöverojen, mutta yhteisöverojen määrä vähenee. Näin on tapahtunut myös Inkoossa viime vuosien aikana, ja alkuvuodesta 2013.

Kunnan talous kehittyi viime valtuustokauden neljän vuoden aikana positiiviseen suuntaan, johon paljolti vaikutti sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin yhteistyö LOST -kuntien kanssa.  Sen seurauksena kunnalla on +4,9 m€ kunnan kirjanpidon taseessa.  Velkaa oli 31.8.2013 n. 15 m€  eli n. 2700,- € /asukas.

Naapurikuntiin verrattuna Inkoon kunnalla on suhteellisen tasapainoinen ja hallittavissa oleva tilanne talouden tilaa määritellessä. Olemme pystyneet hoitamaan lainamme ja jopa lyhentämään sitä hieman. Näistä lähtökohdista minun on vaikea ymmärtää sitä ylimitoitettua kiihkoa heikentää kuntalaisille tarjottavan palvelujen tasoa ja irtisanoa henkilöstöä.  Onneksi kaikki neljä terveyskeskuslääkärinvirkaa

kunnanvaltuusto kuitenkin päätti säilyttää myös ensi vuoden talousarviossa.

Tulevaisuuteen tällä Inkoon kunnan toimintasunnitelmalla ja talousarviolla ei kuitenkaan paljon satsata.

Kaavoituksella luodaan tulevaisuutta ja jatkuvaa kehitystä, kuten viime valtuustokaudella hyväksytyn ja voimassaolevan kasvustrategian mukaan Inkoossakin pitäisi tehdä.  Sen mukaan kehitettäviä alueita ovat Inkoon keskusta, ja siitä Torpin alueen kautta Inkoon aseman suunta sekä Degerbyn ja Tähtelän alueet.

Kävin tällä viikolla katsomassa kunnantalossa nähtävillä olevaa keskustan kaavaehdotusta.  Kaavassa on

lisärakentamista hyvin vähän. Miksi kunnan keskustan kehittäminen ei edisty? Viime syksynä vaali-paneeleissa kaikkien ryhmien ehdokkaat puhuivat kunnan ja kunnan keskustan kehittämisen puolesta.  Tänä vuonna poliittisen päätöksentekijöidemme enemmistön päätökset merkitsevät sitä, että  keskustan länsipuolella olevalle uudelle Westerbergin omakotitonttialueelle ei  rakenneta kunnallistekniikkaa.  Kunnanvaltuuston talousarviokokouksessa vain demariryhmämme näki tämän asian tärkeäksi. Naapurissa Siuntio tarjoaa kunnan keskustasta tontteja joulualennuksella myyntiin. Miksi Inkoossa ei haluta myydä omakotitontteja edes kunnan omille asukkaille, ja kuntaan mahdollisesti muuttaville uusille asukkaille?

Muiden edellämainittujen kyläkeskusten suunnittelu on tämän vuoden aikana myös pysähtynyt täysin, miksi?

Merituulen koulun oppilaiden tilanne on täysin auki, mihin he menevät jatkamaan koulunkäyntiä ensi vuoden syksyllä? Valmistuuko koulun korjaus silloin, vai mitä näiden lasten tilanteen parantamiseksi on tarkoitus tehdä? Ehdotuksemme oli uuden viipalekoulurakennuksen rakentaminen Kyrkfjärdenin koulun

läheisyyteen, jolla haettaisiin koulujen keskinäistä yhteistyötä joidenkin tilojen käytön suhteen.  Vastaavia koulurakennuksia on naapurikunnissa, Espoossa ja Lohjalla käytössä.  Kunnan esittelevän virkamiehen mukaan tällaista ”halpisratkaisua” ei Inkooseen haluta!? Halpisratkaisu kuitenkin toisi mahdollisuuden, kun  päätökset on tehty, nopeaan valmiiden rakenteiden toimitukseen ja pystyttämiseen, ja myös rakennuksen muunneltavuuteen tulevaisuudessa.  Emme usko Merituulen vanhan koulurakennuksen korjaukseen varatun n.1 m€ budjetin pitävän, edellinen vuonna 2008 valmistunut korjaus maksoi n. 4 m€, miten ihmeessä tämä korjaus voisi tulla edullisemmaksi kaikki edellisen korjauksen aikana tehdyt korjausvirheet mukaanluettuna?  Saako kunta niistä korvausta?

Inkoon kunnanvaltuusto kävi vilkasta keskustelua lausunnosta, jonka jokainen kunta joutuu antamaan valtioneuvostolle siitä, mihin suuntaan kuntaliitosneuvotteluja joskus mahdollisesti käydään.

Tärkeämmäksi asiaksi koen kuitenkin SOTE -asian eteenpäinmenon.  Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen säilyttäminen on kunnan asukkaiden kannalta erittäin tärkeää.  Kuntaliitokset eivät välttämättä palveluja pelasta, päinvastoin, siitä on esimerkkejä naapurikunnissa tapahtuneista kunta-liitoksista ja lähipalvelujen katoamisista.  Siksi näen, että Inkoo hyvin voi jatkaa edelleen itsenäisenä kuntana ja olla osana suurempaa sote-yhteistyöaluetta, joka parhaimmillaan käsittäisi koko Läntisen Uusimaan Hangosta Karkkilaan Inkoo ja Siuntio mukaanluettuina. Meillä on hyviä kokemuksia viime valtuustokauden LOST-yhteistyöstä.  Alueella voitaisiin säilyttää molemmat sairaalat, näiden yhteistyöllä saavutettaisiin myös molempien kieliryhmien mahdollisuus saada palvelua omalla kielellä.  HUS in eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoalueen säilyttäminen on kuitenkin hyvin tärkeää, ja edellytys palvelutason ja sairaanhoidon säilymisenä samantasoisena julkisena sairaanhoitona kuin tällä hetkellä, ja on myös koko maan mittakaavassa korvaamaton.

Inkoossa  2.12.2013

Soile Gustafsson  Sos.dem valt.ryhmän puh.joht.